Pimeän, kostean, sateisen ja kylmän ajanjakson jälkeen on ihana alkaa huomata päivän pidentyvän.

Syksyllä jo kirjoittelin kaamoksesta ja sen tuomasta väsymyksestä, nyt on ollut jo muutaman viikon ilo huomata ettei ne työmatkat enää tunnukaan niin pitkältä ja väsyttävältä.

Itellä on ollut syksystä lähtien niin kiire ja stressin lisääntyminen on selkeesti näkynyt.

Huomaan että asioiden tekeminen joista nautin on jäänyt todella vähälle mikä taas on aiheuttanut lisää stressiä.

Mutta nyt kun valoisuus lisääntyy ja pääsee nauttimaan esimerkiksi lenkkeilystä valoisaan aikaan hapekkaassa ilmassa, niin mieli virkistyy. Odotan innolla kevättä ja ilmojen lämpenemistä jotta pääsisi taas metsään kuuntelemaan hiljaisuutta.

Stressin poistoista parhain on päästä hetkeksi hiljaisuuteen. Toinen mitä kaipaan on juokseminen, mutta tällä työmäärällä ei voi kehoaan enempää fyysisesti rasittaa, joten ne omat mukavat harrasteet jääkin usein lomille (mitä ne on?)

Mutta kevättä kohden ja tietoa siitä että valoisuuden voimalla tekee ihmeitä ja kesää kohden myös työt hiljenee joten vielä on edessä se aika kun pääsee nauttimaan mukavista fyysisistä asioista.

Ja keskittyä vapaahetkinä vaikka syömään hyvin, ja vielä parempaa jos hyvän ruuan voi nauttia seurassa josta nauttii ja jonka kanssa pääsee edes hetkeksi unohtamaan ne kiireet ja huolet.

                Anne  ♥