Viime syksynä sain päähänpiston taas ottaa uutta lajia haltuun kun näin ilmoituksen missä haettiin vetäjiä burleski tanssiin...
Ensimmäinen mielikuva sanasta burleski on varmasti vähäpukeiset naiset korseteissa viuhkojen ja puuhkien kanssa keimaillen. Tässä lajissa keimailu pitää paikkansa ja vähäpukeisuus myös siinä kohti että tunneilla suositellaan olemaan paljain jaloin.
No laitoin hakemuksen, pääsin koe-esiintymään ja haastatteluun ja minuthan valittiin! Kävin sitten koulutuksen parina päivänä tähän tanssilajiin mikä tuntui tosi hauskalta, eikä niin rankalta kuin esim zumba. Naisellisuutta korostaen, jalkojen ojentelua, lantion keinuttelua, hartioiden sheikkausta ym. Niin mukavan tuntuinen laji. No koko joulukuu ja tammikuun alkuhan näitä uusia kuvioita tuli kotona vatkattua ja opeteltua, ja hyvin tuntuu että on hallussa, mutta silti ensimmäinen tunti yleisölle on vaan sitten niin pirun jännää... Niin se oli aikoinaan ekoilla Zumba tunneillakin, ja hyvin kaikki kuitenkin meni.
No loppiaisena Lahden Foreverillä oli ensimmäinen maistiainen burleskia osana tanssimaratonia. Edellinen päivä meni kerratessa kappaleita yhä uudestaan ja uudestaan, että ei voi kaatua ainakaan harjotuksen puutteeseen!
Ensimmäiset kappaleet jännitti ihan kamalasti, mutta lopulta pääsi vauhtiin ja homma alkoi luonnistua, lopulta ekasta tunnista jäi hyvä fiilis. Ja sen voimalla oli hyvä lähteä jo seuraavana aamuna pitämään kunnon tunti.
Ja tässä on laji mitä jokaisen naisen pitäisi tulla kokeilemaan! Tunnilla tosiaan tulee voimaannuttava tunne, hyvä olo omassa kehossa, itsevarmuus kohoaa ja huulille nousee hymy :)
Anne ♥